Aktiivinen ikääntyminen antaa suurten ikäluokkien edustajille ja tuleville ikäihmisille mahdollisuuden pysyä työelämässä ja jakaa kokemusperäistä tietoa nuoremmille, jatkaa aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ja elää antoisaa elämää mahdollisimman terveenä. 

Aktiivinen ikääntyminen edistää myös sukupolvien välistä solidaarisuutta väestön keski-iän noustessa vauhdilla.
Päättäjien ja muiden vaikuttajien tehtävänä on parantaa ikääntyvien mahdollisuuksia pysyä aktiivisina ja elää itsenäisesti. Haasteita tarjoavat esimerkiksi työelämä, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, aikuiskoulutus, vapaaehtoistoiminta, asuminen, tietotekniikka ja liikenne.

Teemavuoden aikana halutaan kiinnittää huomiota näihin haasteisiin ja kartoittaa keinoja, joilla niihin voidaan vastata. Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin saada päättäjät ja muut asianosaiset asettamaan tavoitteita ja ryhtymään toimiin. Keskustelu ei enää riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tuloksia.

Koulutus on suunnattu työntekijöille, joiden tehtäviin tavoitteiden muotoilu, toiminnanohjaus ja seuranta järjestöissä kuuluvat.  Koulutukset ovat maksuttomia ja niihin sisältyy kahvi ja lounas.

Alustava ohjelmarunko

• 09.00 aamukahvi
• 09.30
  - Johdatus päivän tavoitteisiin ja sisältöön
  - Konkreettisilla tavoitteilla konkreettisia tuloksia
  - Indikaattoreiden avulla tulokset näkyviin
  kehittämispäällikkö Pekka Mykrä, RAY
• 11.45  lounas
• 12.45 Sosiaalinen tilinpito, tavoitteellinen työtapa ja luotettava raportointi
  sosiaalisen tilinpidon asiantuntijat Tytti Siltanen ja Håkan Björk, Develooppi Oy
• 14.15 Järjestöjen kokemuksia sosiaalisesta tilinpidosta
• 15.15 Kysymyksiä, vastauksia, johtopäätöksiä
• 15.45 päivän päätös

Lue lisää ja ilmoittaudu

• 18.1. Espoo
• 9.2. Tampere
• 9.3. Joensuu
• 12.4. Rovaniemi
• 28.4. Helsinki
• Ilmoittaudu Helsingin ylimääräiseen koulutukseen 4.5.2011 tai 11.5. ylimääräiseen koulutukseen

http://www.raha-automaattiyhdistys.fi/avustustoiminta/tiedotteet/tiedote.php?id=990&l1=1

Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuus on ilmiönä laaja ja moniulotteinen. Vaikuttavuuteen liitetään hieman erilaisia piirteitä sen mukaan, mistä hallinnon- tai tieteenalasta on kysymys. Julkaisussa keskitytään koulutuksen arvioinnin hyötyihin ja vaikutuksiin. Artikkeleissa osoitetaan, miten tietoista, suunnitelmallista ja menetelmällisesti rikasta vaikuttavuuteen pyrkiminen on ollut tai voi olla. Julkaisusta on hyötyä kaikille, jotka opiskelussaan tai työssään tarvitsevat tietoa erityisesti kehittämistä ja muutosta palvelevasta arvioinnista.

Lisätietoja ja julkaisun tilaaminen http://www.edev.fi/portal/julkaisu/luettelo/nro50

Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka toiminnan päätarkoitus ei ole omistajille jaettavan voiton maksimointi, vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen hyvä voi olla esimerkiksi ympäristönsuojelua, heikossa asemassa olevien tilanteen helpottamista, köyhyyden vähentämistä, koulutuksen edistämistä, sosiaaliturvan parantamista, kansalaisyhteisöjen kehittämistä jne. Yhteiskunnallisen yritys pyrkii toiminnassaan muiden yritysten tapaan kannattavuuteen ja kilpailukykyyn markkinoilla. Yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamiseen voidaan pyrkiä eri tavoin.  Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevän yrityksen toiminta voi kohdistua suoraan tällaisille nuorille suunnattujen tukitoimien tuottamiseen tai yritys voi tukea syrjäytymisuhan alla olevien nuorten asemaa välillisesti työllistämällä heitä aivan muulla toimialalla tapahtuvaan tuotantoon. Yhteiskunnallisiksi yrityksiksi luokiteltavia yrityksiä ja järjestöjä on Suomessa arvioitu olevan noin 12 000 kpl (Suomen Lontoon instituutti).

Silloin, kun yhteiskunnalliset yritykset haluavat tarjota palveluja kunnille, on niiden kilpailukyky keskeiseltä osin riippuvainen siitä, miten niiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt otetaan huomioon hankintaprosesseissa.

Parhaillaan on käynnissä myös selvitys yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä tukevan rahaston perustamisedellytyksistä. Mahdollinen rahasto antaisi yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille mahdollisuuden tukea arvostamiaan yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavien yritysten toiminnan kehittymistä. Selvitystä tekevät konsulttitoimistot Eera ja Demos Helsinki ja se valmistuu ensi keväänä
Lisätietoja

Jarkko Huovinen
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka
puh. (09) 771 2550, (040) 531 6655

Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vapaaehtoistoiminnan vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä ja juhlistaa sitä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi ja sen aktiviteetit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden lisätä vapaaehtois- ja järjestötoiminnan arvostusta, kiittää vapaaehtoisia ja saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Teemavuotta Suomessa koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. Lisätietoja saa projektisihteeri Karoliina Tikalta (karoliina.tikka@alli.fi).

Euroopan tasolla vuodella on kaksi koordinoivaa tahoa: Euroopan komissio ja kansalaisjärjestöverkosto Alliance. Sivulla voi tutustua vuoden eurooppalaiseen ulottuvuuteen ja mm. tilata Alliancen uutiskirjeen.

Teemavuoden viestintää varten Euroopan komissio kerää eri maista vapaaehtoistoiminnan tarinoita. Vapaaehtoistoimintaa tarjoavat organisaatiot voivat ilmoittautua hyviksi esimerkeiksi, joiden vapaaehtoistoiminta saa ensi vuonna näkyvyyttä Euroopan-laajuisesti eri viestintäkanavia pitkin. Jokaisesta maasta valitaan kaksi esiteltävää organisaatiota. Suomessa reportteri vierailee syyskuussa. Suomen osalta komissio on jatkanut organisaatioiden hakuaikaa 1.4.2011 saakka. Lisätietoja saa verkkosivulta.

Listan jäsenet saavat sähköpostilla Develoopin uutiskirjeen, ilmoituksia ja vinkkejä. Älä huolestu, emme lähetä sähköpostia kuin korkeintaan kerran kahdessa viikossa – paitsi, jos meillä on siihen erittäin hyvä syy.

Voit poistua listalta milloin vain lähettämällä meille siitä tiedon tässä.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtäviä. Vaikka hyvinvointipalvelut perinteisesti ymmärretään sosiaali- ja terveystoimen alueeksi, ymmärretään kunnissa yhä laajemmin, että kunnan koko toiminta vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Kolmas lähde selvitti yhteistyössä Cuporen kanssa kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalveluiden saralla.

Voit ladata ennakointi- ja tutkimustietoa kolmannen sektorin toimijoiden avuksi sivulta

http://www.kolmaslahde.fi/index.php/tietoa

Sosiaalisia kriteereitä voidaan soveltaa kahdella eri tavalla: Niille voidaan antaa jokin paino- tai pistearvo, aivan kuten muillekin tekijöille, esimerkiksi hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle, referensseille tai ympäristöasioiden huomioimiselle. Tai sosiaaliset kriteerit voidaan asettaa siten, että kilpailun voittanut toimittaja sitoutuu johonkin kilpailutuksessa määriteltyyn seikkaan, kuten esimerkiksi työllistämään tietyn määrän pitkäaikaistyöttömiä kyseisen hankinnan toteuttamisessa.

VATES-säätiön raportti

Laadimme SROI-raportteja asiakkaillemme, ota yhteyttä ja kerromme mielellämme lisää!

Tytti Siltanen on suorittanut SROI Practitioner -koulutuksen Lontoossa, www.thesroinetwork.org/